Selkeä tavoite tekee työstä helppoa

Kuvittele istuvasi elokuvateatterissa, käsi tukevasti popkornikulhossa ja katsomassa, kuinka elokuvastudion logo ilmestyy valkokankaalle. Hollywoodin uusin toimintaelokuva on alkamassa. Alkukohtauksessa huippuunsa viritetty Navy Seal -tiimi istuu helikopterissa matkalla kohti seuraavaa kriisitilannetta. Heidän härski huulenheittonsa lakkaa kuin seinään, kun radio raksahtaa merkiksi sille, että tehtävän tarkemmat ohjeet ovat tulossa.

Tiimi! Kohde on punainen tiilirakennus. Videovalvontamme mukaan ensisijainen kohde, Jarkko ”Sarjarikollinen” Pajanen, on astunut rakennukseen kuusitoista minuuttia sitten. Hänellä on rakennuksessa kuudesta kahdeksaan raskaasti aseistettua vartijaa. Tehtävänne on ottaa Pajanen kiinni hengissä.

Entä jos kyseessä ei olisikaan ääritehokas Navy Seal -tiimi, vaan keskimääräisen korporaation keskimääräinen tiimi? Silloin heidän ohjeensa kuulostaisivat enemmän seuraavan kaltaisilta:

Tiimi! Laskeudutte lähiaikoina määränpään lähettyville. Tehtävänne on etsiä sieltä se joku rikollinen, mikä olikaan. Noh, googlaatte vaikka nimen. Katsotaan tuossa parin viikon päästä oletteko edistyneet ja pidetään sitten vaikka palaveri, jos ei homma oikein futaa.

Kumman ohjeistuksen luulette johtavan tehokkaammin haluttuun lopputulokseen? Oletan, että valitsit ykkösvaihtoehdon. Niin minäkin tein. Eihän siinä olisi mitään mieltä lähettää huippuyksikköä harhailemaan puolipäämäärättömästi pitkin maita ja mantuja. Miksi näin sitten tehdään melkein jokaisessa yrityksessä melkein joka päivä?

Koska selkeiden tavoitteiden asettaminen on äärimmäisen vaikeaa. Usein tavoitteiden asettaminen menee vahingossa työn suunnitteluksi ja silloin keskitytään päämäärien sijaan puhumaan keinoista. Keinot taas pitäisi jättää asiantuntijoiden itsensä valittaviksi. Eihän esimerkkimme Seal-tiimiäkään komennettu töihin aseet ja varusteet edellä. Heidän luotettiin hanskaavan se puoli ihan itse, kunhan tiesivät mikä heidän yhteinen päämääränsä on.

Tavoitteet ovat kovin kaksipiippuinen juttu. Hyvien tavoitteiden asettaminen ja niiden keskenäinen priorisointi on vaikeaa. Toisaalta on ihan yhtä vaikeaa tehdä hyvää työtä, jos ei tiedä mitä se hyvä työ oikein on.

En muista olenko koskaan törmännyt työntekijään, joka ei olisi onnistunut ainakin kohtalaisesti, jos hänellä on selkeä tavoite ja jonkinlainen motivaatio tavoitteensa saavuttamiseksi. Sen sijaan olen nähnyt monien motivoituneiden työntekijöiden epäonnistuvan pahasti, koska heillä on ollut tavoitteet täysin hukassa.

Tunnistan saman ilmiön itsessänikin. Mitä selkeämpi ja yksiselitteisempi tavoite minulla on, sitä helpompi on tehdä töitä sen saavuttamiseksi. Jatkuvaan kalibrointiin menevä aika siirtyy täysimääräisesti tuottaviin töihin.

Seuraava tehtävä listallani on karsia ja valita kolme tärkeää tavoitetta. Ne saavat ohjata kevään tekemisiäni.  

Buranaa vai liikuntaa?

Haluan kiteyttää tuotekehittäjän (ja myyjän) helmasynnin ensisilmäyksellä semanttiselta saivartelulta näyttävään sanamuotoeroon:

mitä asiakas haluaa vs. mitä asiakkaan pitäisi mielestämme haluta

Yleensä asiakas haluaa eri asiaa kuin mitä asiakkaan pitäisi mielestämme haluta. Otetaan esimerkiksi selkävaivoista kärsivä toimistotyöläinen. Luultavasti olemme asiantuntijoina sitä meiltä, että hänen pitäisi haluta liikuntaa, vahvempaa keskivartaloa tai parempaa työergonomiaa. Sen sijaan esimerkkitoimistotyöläisemme haluaa buranaa ja viikonloppua. Toimistotyöläinen tietää kyllä, että liikunta ja työergonomia poistaisivat ongelmat kokonaan. Mutta ne ovat työläitä ja hitaita ratkaisuja. Selkään sattuu nyt ja silti pitäisi jaksaa istua vielä kuusi tuntia. Onneksi buranaa saa apteekista parilla eurolla ja se auttaa heti.

Tiedämme vallan hyvin, että ostajat ovat epärationaalisia. Siksi on yllättävää, että yritämme itsepäisesti tuputtaa heille parasta pitkän aikavälin ratkaisua silloin, kun he oikeasti haluavat ostaa nopeaa helpotusta.

Tehtävämme kehittäjinä ja myyjinä on jatkuvasti kyseenalaistaa olemmeko taas rakentamassa jotakin, jota asiakkaiden pitäisi haluta vai olemmeko pystyneet testaamalla varmistamaan, että teemme jotakin sellaista, jota asiakkaamme ihan oikeasti haluaa.

Kaavake™ tiivistää yrityksen strategian yhdelle sivulle

Vain rohkeimmat meistä uskaltavat mainita hyvän sisäisen viestinnän ja Excel-taulukon samassa lauseessa. Vaikka useampien pitäisi. Totesin nimittäin, että strategian ja erityisesti sen täytäntöönpanon viestiminen onnistuu helpoiten juuri Excel-taulukon avulla.

Annoin kasaamalleni Excel-pohjalle nimen, se on Kaavake™.

Strategian punominen on monimutkaista hommaa, mutta tehokas viestintä yksinkertaisen sanoman toistoa. Kaavakkeen arvo viestintätyökaluna on sen yksinkertaisuudessa. Kaavake pakottaa formaattinsa avulla johtajan ilmaisemaan tahtonsa helppotajuisesti.

Kaavake toimii seuraavalla tavalla. Ensimmäiseen sarakkeeseen täytetään yrityksen kattotason tavoitteet, kuten kasvu ja kannattavuus. Seuraavaan sarakkeeseen nämä puretaan pariksi käytännönläheiseksi osatavoitteeksi. Osatavoitteen pitäisi olla ilmaistavissa muutamalla sanalla. Lopuksi jokaisen osatavoitteen osalta pohditaan mitä yrityksen eri toimintojen tai tiimien tulee saada aikaiseksi osatavoitteen täyttymiseksi.

Alla malli-Kaavake. Mukana on kaksi totisempaa ja yksi vähemmän totinen osatavoite.

strategiataulukko
Klikkaa kuvaa suurentaaksesi

Säännöt Kaavakkeen käytölle ovat seuraavat:

  • Osatavoite pitää ilmaista enintään kolmella sanalla. Pidempi kuvaus tarkoittaa, ettei osatavoite ole tarpeeksi hyvin selvillä.
  • Osatavoitteita saa olla enintään kuusi. Muuten Kaavakkeesta tuleekin tehtävälista, jolloin sen viestinnällinen arvo lähestyy jyrkällä derivaatalla nollaa.
  • Tavoitteen saavuttamiseksi suoritettavaa tehtävää voi kuvata enintään kymmenellä sanalla. Ellei kymmenen sanaa riitä, yritetään tehtävää kuvata liian yksityiskohtaisella tasolla.
  • Kaikki tehtävät kuvataan sellaisella yleiskielellä, jota jokainen yrityksen työntekijä ymmärtää. Tietyn ammattikunnan tai tiimin oma slangi ei kuulu Kaavakkeelle.

Mikäli Kaavake kiinnostaa, voit ladata Excel-pohjan käyttöösi tästä.

Kauhun tasapaino: uusi opas toimittajariskeistä

Kauhun tasapainoKirjoitimme kollegani Johanna Suomelan kanssa oppaan toimittajariskeistä nimeltä Kauhun tasapaino – tarinoita ja haastatteluja toimittajariskeistä.

Kauhun tasapaino -opas on kirjoitettu yritysten hankintojen parissa suoraan ja epäsuoraan työskenteleville, kuten tulosvastuullisille johtajille, jotka haluavat saada suurempia lukuja viimeisen viivan alapuolelle.

Opas toimii erinomaisena apuvälineenä myös sellaisille ostajille, jotka tekevät ostamista oman toimensa ohella ja haluavat saada tekemiseensä enemmän ryhtiä ja järjestelmällisyyttä. Hankinnan ammattilaisille opas toimii sisäisen myyntityön välineenä, jonka avulla voi selittää kollegoilleen miksi ostaminen on tärkeä toiminto.

Tilaa oma kopiosi osoitteesta www.bisnode.fi.

Tänään sain asiakkaalta turpaan, koska unohdin myynnin perusasiat

Kirjoitin aiemmin blogissa tuskallisesta kokemuksestani ostajana. Tänään taisin tehdä samat myyjän roolissa.

Kuva: freeimages.com, tekijä: vierdrie
Kuva: freeimages.com, tekijä: vierdrie

 

Olen ollut poissa myyntihommista yli puolitoista vuotta. Sinä aikana olen miettinyt, että Pärin voi ottaa pois myynnistä, mutta myyjää ei voi ottaa pois Päristä. Kuinka väärin luulinkaan. Myynti vaatii hyvän rutiinin, jotta se sujuu mallikkaasti. Olen virallisesti ruosteessa.

Se taustoituksesta, siirrytään päivän tarinaan…

Olimme kollegani kanssa mielestämme valmistelleet keskipäivän asiakaskäyntimme huolella. Fiilikset olivat hyvät ja miksi eivät olisi, keskustelun aiheena oli uusi palvelu, jonka kehitystyötä olin ollut mukana ohjaamassa. Asiakas oli jo saanut ensituntuman palveluun ja piti näkemästään.

Ensin palaveri sujuikin kivasti. Kunnes pääsimme keskustelemaan hinnoista. Silloin tunsin juosseeni seinään, sillä kaikki oletuksemme paljastuivat vääriksi. Oletimme kilpailijamme hinnoittelun päin seiniä, oletimme asiakkaan arvostukset päin seiniä ja oletimme jopa asiakkaan tavan ajatella koko palvelua päin seiniä.

Eihän siinä auttanut muu kuin hymyillä nöyrästi ja luvata eri lähtökohdista mietitty ehdotus seuraavalle kerralle. Poistuimme kollegan kanssa lounaalle nuolemaan haavojamme.

Jahka saimme tilannetta purettua ja asiaa pohdittua uusista näkökulmista, tajusimme, ettei tilanne ole lainkaan toivoton. Itse asiassa asiakkaamme antoi meille suoralla palautteellaan mukavan määrän arvokasta tietoa, jonka pohjalta saamme heille esitettyä merkittävästi alkuperäistä paremman vaihtoehdon. Eikä vain yhtä, vaan kaksi. Toivottavasti pääsemme ensi kerralla kauppoihin.

Perusasioita. Älä oleta. Kysy. Esitä ratkaisu vasta, kun tunnet asiakkaasi tilanteen.

Ihminen ei pärjää datalle, tässä kolme todistetta

20140531-110327-39807069.jpgIhminen on usein kelvoton päättäjä. Runsaslukuiset vinoumat ohjaavat logiikkamme sivuraiteille tai päistikkaa metsään. Siksi objektiivista dataa ahmivat koneet pesevät meidät tarkkoja päätöksiä kaipaavissa töissä.

1. Robotti ajaa ammattikuljettajaa paremmin

Itseajavista autoistaan tunnettu hakukoneyhtiö Google paljasti konferenssissa, että sen robottiautot ajavat paremmin kuin ammattikuljettajat. Robotit viettävät vähemmän aikaa läheltä piti -tilanteissa ja jarruttavat pehmeämmin kuin koulutetut ihmiskuskit.

2. Algoritmi syrjäytti ihmisen riskisijoittajan johtoryhmässä

Riskisijoittaja Deep Knowledge Ventures nosti Vital-nimisen algoritmin johtoryhmäänsä tekemään sijoituspäätöksiä. Vaikka tempauksen motivaattori lieneekin julkisuus, ajatuksessa on perää. Miksi muuten valtaosa kaikesta pörssikaupasta käytäisiin koneiden toimesta ihmisten sijaan?

3. Lääkärit eivät pärjää koneille

Riskisijoittaja Vinod Khosla linjasi, että paras tapa kehittää terveydenhuoltoa on hankkiutua eroon valtaosasta lääkäreitä. En epäile hetkeäkään, etteivätkö koneet parantaisi terveydenhuollon laatua, kun jo yksinkertainen tarkistuslista vähensi leikkausten aiheuttamia komplikaatioita runsaasti. Lisäksi lääkäreiden diagnooseja on parannettu jo yli vuosikymmen ohjelmistojen avulla.

Gigatolkulla tarkkaa ja objektiivista dataa ahmivat koneet tulevat väistämättä pärjäämään ihmisiä paremmin monissa päätöksentekointensiivisissä ammateissa.

Kuva: www.freeimages.com, Sasan.