Helsingin Sanomien tietojournalismin erikoispalkinnon voittanut Verokuitti päivittyi vuoden 2013 budjettiin budjettiesitykseen. Palvelun toimintaperiaate on yksinkertainen: käyttäjä syöttää kuukausitulonsa ja saa vastineeksi oman, henkilökohtaisen kuitin maksamiensa verojen vastineista.
Uudistunut Verokuitti tarjoaa yksinkertaisen työkalun toimittajille budjetin suurten lukujen kansantajuistamiseen.
Nalle Puh on opettanut meille, että hunaja on karhujen suurinta herkkua. Karhujen suhde hunajaan leviää niin laajalle, että eräs kontion arkinimityksistä on mesikämmen. Ikävä kyllä Puh on viilannut meitä linssiin, sillä karhut eivät ole kovinkaan persoja hunajalle.
Mistä moinen myytti sitten on peräisin? Selitys on yksinkertainen: karhut sapuskoivat mehiläispesillä. Luonnon snägärillä suurta herkkua ovat hunajan sijaan pesästä löytyvät toukat, jotka ovat erinomainen proteiinin lähde. Vaikka karhuille maistuukin kasvisruoka, proteiinit tulevat mehiläistoukkien lisäksi mm. muurahaisista, joiden pesiä otsot tykkäävät tonkia. Kaikkiaan karhut kaipaavat energiaa 20 000 kaloria per päivä, eli kymmenenkertaisen määrän ihmisiin verrattuna.
Kontion fysiikka toimii hyvin mehiläispesien ryöstöretkillä. Pörriäiset eivät pääse pistämään paksun turkin läpi, joten ainoastaan pärstä ja korvat ovat vaarassa.
Rakastetun piirroshahmon vahvistamasta harhaluulosta ei tarvitse pahastua. Sen sijaan siitä kannattaa ottaa opiksi. Kaikki mitä tiedämme intuitiivisesti ei välttämättä ole totta.
Tiukat karhufaktat ovat peräisin erinomaisen hauskasta Mental floss –lehdestä. Tarkemmin numerosta May-June 2012, vol. 11, issue 2.
Vietin eilisen päivän Hämeenlinnassa, Retoriikan kesäkoulussa. Tapahtumassa puhutun ja kirjoitetun viestinnän ammattilaiset sivistivät meitä retoriikan saloilla.
Totesin autossa matkalla Hämeenlinnaan, että puhumisen ammattilaisten suurimmat opit eivät ole heidän esityksessään, vaan heidän esiintymisessään. Siksi heidän tapaansa esittää asiansa kannattaa seurata tarkkaan.
Päädyin improvisoimaan alla olevan taulukon vertaillakseni puhujien käyttämiä retorisia keinoja.
Franticin Tommi Pelkonen piti yrityksen tupaantuliaisissa puheenvuoron verkon nykytilasta ja trendeistä. Yhdeksi keskustelunaiheeksi nousi Facebookin vaikutus ihmisten tapaan katsoa maailmaa ja päättää tekemisistään.
Eräs yleisön edustaja kuvaili ilmiötä suurin piirtein näin:
Huomasin miettiväni kaikkea mahdollisena statuspäivityksenä. Tein asioita vain, jotta voisin kertoa niistä Facebookissa. Sitten tajusin, että minun täytyy lopettaa.
Kirjoitin tiistaina IBM:n ja Redesigning 925 -hankkeen Älykäs työ -blogiin:
Kuulin taannoin tarinan vanhemmasta konsultista, jota ei koskaan päästetty tapaamaan asiakkaita. Hänen tapansa olivat niin eriskummallisia, ettei asiakasraukka olisi käsittänyt kuitenkaan. Työyhteisö teki sanattoman sopimuksen, jonka mukaan muut samoissa projekteissa työskentelevät hoitivat kyseisen konsultin asiakasyhteydet hänen puolestaan.
Lue koko kirjoitus Älykäs työ -blogista
***
Keskiviikkona kynä sauhusi yrittäjäkonklaavin Poikkea polulta -blogissa:
Ulkomainosyhtiö JCDecauxin Joisitko vähemmän –mainoskampanja on silmiinpistävä poikkeus tavanomaisen tylsiin kadunvarsimainoksiin. Siinä puolustetaan oikeutta alkoholimainontaan kysymällä, että joisitko oikeasti vähemmän ilolientä, ellei sitä saisi mainostaa.
Googlen lanseeraamat älyrillit ovat saaneet reippaasti huomiota teknologiablogeissa. Älykakkuloiden idea aukeaa helposti esimerkiksi tästä esittelyvideosta: