Browse Category: Työ ja yrittäminen

Koodari kysyi yhden kysymyksen ja myynti sai kaupat

Erään espoolaisen ohjelmistoyrityksen pahaa-aavistamaton ohjelmoija istuu työpisteellään melusuojatut humppaluurit päässään optimoimassa resurssirohmuja tietokantakyselyitä, kun Taavi koputtaa häntä olalle ja vaatii koodikonkarin huomiota. Taavi toimii yrityksen tuotepäällikkönä ja edustaa kehittäjän näkökulmasta myyntiä.

Kuule Milla, käytiin Hilkan kanssa asiakkaalla ja he ostavat tilaustenhallintaohjelmistomme, jos he voivat tuoda sinne omat omat toimittajalistansa. Nyt sinun pitäisi ratkaista ongelma, eli kuinka paljon aikaa sinulta menee rakentaa sellainen automatiikka, jonka avulla toimittajalista kosahtaa suoraan tietokantaan ilman ikävää nypläystä?

Kuva: www.freeimages.com, kuvaaja: nimim. royalshot.
Kuva: www.freeimages.com, kuvaaja: nimim. royalshot.

Laatutietoisena ja ylpeänä koodarina Milla käy pohtimaan kuinka toimittajaominaisuus kannattaisi rakentaa. Hän toteaa, että toimittajat kannattaa tietysti hakea suoraan taloushallinnon järjestelmästä, jossa ne jo ovat. Sitä varten pitää rakentaa integraatio, jonkinlainen työkalu integraation hallintaan ja niin poispäin.

Pitkän hiljaisuuden, Taavin kahdeksan äänekkään huokaisun ja kahdenkymmenenkolmen asennonkorjauksen jälkeen Milla vastaa.

Jos tuon haluaa tehdä kutakuinkin hyvin, niin kyllä siihen ainakin kaksi kuukautta menee. Luultavasti kolme.

Taavi hämmästyy ja tekee nopean päässälaskun.

Jos Milla koodaa 150 tuntia kuussa ja tekee töitä kolme kuukautta, se tekee 450 työtuntia. Jos laskutamme asiakkaalta vaikka 100€ jokaisesta kehitystunnista, niin toimittajien tuominen järjestelmään maksaa asiakkaalle 45 000€. Eli aivan kohtuuttomasti asiakkaan budjettiin nähden pienestä lisäkilkkeestä!

Hetken hiljaisuuden jälkeen Taavi poistuu katse varpaissa ja päätään pudistellen. Kunnes äkkää Matildan, joka tekee töitä saman ohjelmiston parissa. Taavi selittää tarpeensa Matildalle, joka ei jää suunnittelemaan ratkaisua, vaan kysyy kuinka paljon Taavi oli ajatellut, että tällainen lisäominaisuus saisi maksaa.

”Varmaan jonkun tonnin tai pari”, Taavi toteaa hämmästyneenä. Vasta tämän jälkeen Matildan nuppi käy raksuttamaan.

Se tarkoittaisi alle viikon duunia. Tiukkaa tekee. Voisin lisätä järjestelmään lomakkeen, johon copy-pasteamalla läjän Y-tunnuksia asiakas saisi koko toimittajarekkarinsa tuotua järkkään yhdellä klikkauksella. Toimisiko sellainen?

Taavi paiskaa Matildalle yläfemman ja lähtee viemään ilosanomaa myyntiin: ”voimme tehdä kaupat”!

Mitä eroa Millan ja Matildan toimintatavoilla oli? Milla teki itse päätökset toivotun ominaisuuden laajuudesta ja Matilda kysyi ensin yhden avainkysymyksen, jonka avulla hän osasi ehdottaa Taaville sopivaa ratkaisua. Huomaa toki, ettei Matilda ryhtynyt tenttaamaan Taavilta sopivaa toteutustapaa, vaan kysyi liiketoiminnan edustajalle luontevan kysymyksen: mitä tämä saa maksaa. Sen pohjalta hän osasi suunnitella budjettiin sopivan ratkaisun.

Tarina pohjautuu työkaverini Kallen linkkivinkkiin: Drive development with budgets not estimates.

”Mielipiteet ovat omiani” ja muuta hätävarjelun liioittelua verkossa

Korporaatioissa taitetaan peistä asiantuntijoiden roolista sosiaalisessa mediassa. Saako työntekijä tviitata mielipiteen, joka sotii työnantajan virallista linjaa vastaan? Onko keskijohdon mielipide automaattisesti yrityksen virallinen linja?


Roberta Sena Lima via Compfight

Koko keskustelu tuntuu maalaisjärjellä ajateltuna tolkuttomalta. Jos Metson insinööri valittaa lähipubissa kavereilleen huonosta sorvista, sitä ei varmasti tulkita korkeimman johdon strategiseksi päätökseksi heikentää työvälineistöä. Mutta kun mielipiteen ilmaisee verkossa, siitä tehdään numero.

Nopeasti pohdittuna sanoisin, että työssäkäyvällä ihmisellä on kolme mahdollista roolia verkossa:

  1. Yrityksen edustaja (esim. yrityksen asioista viestivä toimitusjohtaja)
  2. Ammatillinen yksityishenkilö (esim. tekniikasta keskusteleva insinööri)
  3. Yksityishenkilö (esim. kissavideokuraattori)

Continue Reading

Markkinointia vierastava asiantuntija on uhanalainen ammatti

Hittitelevisiosarja Mad Men kuvaa 60-luvun mainosmaailmaa, jossa johtoporras keskittyy röyhyttelyyn, ryyppäämiseen ja paskanpuhumiseen. Välillä käsky käy, jolloin sihteerit hoitavat hommat. Eikä johtajaparkojen tarvitse tauottaa päivätissutteluaan.

vintage interior, boss and secretary, 1934
Flam via Compfight

En ota kantaa sarjan ajankuvan todenmukaisuuteen, mutta maailma, jossa sihteerit hoitavat päivittäiset askareet, on auttamatta takanapäin. Yksi jos toinen johtaja ja asiantuntija on joutunut opettelemaan puhelimen, kalenterin ja sähköpostin käytön viimeisten vuosikymmenten aikana.

Continue Reading

Mahdollisuusharha saa yrittäjän himoitsemaan huonoja asiakkaita

Mahdollisuuksien miettiminen on mukavaa puuhaa. Mahdollisuudet ovat kutkuttavia ja kun haavekuvia on maalaillut tarpeeksi pitkään, tuntee melkein saavuttaneensa jotakin. Tai ainakin on ottanut askeleen oikeaan suuntaan. Ei ihme, että mahdollisuudet houkuttavat!

Sitä kuvittelisi helposti, että esimerkiksi yrittäjän kannattaa miettiä mahdollisuuksia. Tavallaan, mutta mahdollisuuksien palvonta vie helposti harhateille. Isot luvut sumentavat pollan.

Kuva: sxc.hu
Kuva: sxc.hu

Havainnollistan mahdollisuuksien turmiollisuutta kuvitteellisen esimerkin kautta.

Continue Reading

TOP5-lista: näin päätökset töissä OIKEASTI tehdään

Varoitus: seuraava teksti sisältää paljastuksia, joiden jälkeen et enää koskaan katso työkavereitasi entiseen tapaan. Pian tunnet heidän karmivat salaisuutensa ja tiedät, mistä epäjohdonmukainen poukkoilu oikeasti johtuu. Valheiden aika on ohi!

Standing at the Gates of HellCreative Commons License Shane Gorski via Compfight

1) Pärstäkerroinprioriteetti

Jorma on hyvä tyyppi. Auttoi muutossa ja toi samppanjaa syntymäpäivänä. Tosi kiva kaveri. Kun Jorma pyytää jotakin, homma hoituu. Eihän hänelle halua tuottaa pettymystä. Töiden jälkeinen kaljallakäynti olisi paljon tyhmempi tapahtuma, jos Jorma mököttäisi tuopin äärellä.

Yleisin tapa tehdä päätöksiä töissä perustuu puhtaasti asian esittäjän pärstäkertoimeen. Mukavia heppuja autetaan, mulkeroiden hommia hankaloitetaan. Mieti tarkkaan, kumpaan kategoriaan kannattaa kuulua.

2) Jankutusprioriteetti

Continue Reading

Työtä ei kannata tehdä helpoksi, eikä helppoa työtä kannata tehdä

Mitä haluaisit oikein kovasti tehdä? Enkä tarkoita olutkolpakon kumoamista tai töistä karkaamista. Vaan jotakin sellaista, josta olisit ylpeä. Yleensä moiset halut eivät ole kävelyretkiä lähipuistossa tai makaroonilaatikon laittamista. Tyypillisesti vastausten yhdistävä tekijä on, että se jokin on vaikeaa. Maratonin juokseminen vaatii pitkäjänteistä treeniä. Mount Everestille kiipeäminen on pitkä projekti, johon kuluu ajan ja energian lisäksi järkyttävä määrä rahaa. Kamalan hankalaa. Silti juuri ne vaikeat asiat ovat tekemisen arvoisia. Niistä tulee hyvä fiilis ja niillä kelpaa rehvastella.

Morning Runners
jacsonquerubin via Compfight

Continue Reading