Automaattinen jakaminen: mahdollisuus vai uhka?

Olen huomannut, että yhä suurempi osa Facebookin uutisvirrassa näkyvästä tiedosta on peräisin jostakin muualta kuin kaverin näppäimistöstä.

Jari kuunteli yhtyettä Deicide kohteessa Spotify.
Petra luki artikkelin How to delete your Facebook account kohteessa WSJ.
Hanski kirjautui sisään paikkaan Hullu Poro.
Markku tykkäsi kohteesta Tykkäämistalous.

Olen tehnyt parhaani, jotta mahdollisimman vähän omista tekemisistäni päätyisi automaattisesti spämminä Facebookiin tai Twitteriin. Syy on yksinkertainen: toistuvat automaattiset tiedotukset menettävät nopeasti arvonsa. Ketä kiinnostaa, mitkä kaksitoista Washington Postin juttua Antero luki aamiaispöydässä?

Jos satun itse lukemaan Washington Postia tilanne on toinen. Silloin Anteron tekemiset voivat kiinnostaa, jos meillä on yhteisiä mielenkiinnon kohteita. Löydän hänen lukulistansa avulla meheviä juttuja, jotka olisivat muuten menneet sivu suin. Yhtälailla kavereiden musiikkivalinnat kiinnostavat, kun plärään Spotifytä. Tai ravintolasuositukset, jos etsin illallispaikkaa Eat.fi:stä. Mutta Facebookin kaltaisen yleiskäyttöisen yhteydenpitoalustan tuuppaaminen täyteen automaattisia tilannetietoja ei hyödytä ketään.

Sama tilanne on töissä. Jos kirjaudun Salesforceen haluan mieluusti nähdä, mitä asiakkaita muut ovat käyneet treffaamassa. Mutta myyntimiehenä minua ei voisi vähempää kiinnostaa mitä ostolaskuja Maija on tiliöinyt.

 

Julkaissut Pär Österlund

Liiketoimintojen, asiakkuuksien ja tuotteiden kehittäjä. Entinen yrittäjä ja osa-aikainen tietokirjailija. Tarkemmin täällä.

Ota osaa keskusteluun

2 kommenttia

  1. ”Ketä kiinnostaa, mitkä kaksitoista Washington Postin juttua Antero luki aamiaispöydässä?”, kysyy Pär.

    Ja minä vastaan. Yllättävän montaa ihmistä. Se lienee rahanarvoista tietoa missä Washington Postin lukija käy syömässä. Tai mitä Viikatetta kuunteleva nörtti seuraa Facebookissa.

    Yhden pikku tutkimuksen mukaan Facebook on yleisin jakoalusta multimedialle. Ja se on myös musiikkilinkkien suhteen johtavassa asemassa.

    Ja voisin kuvitella esim. siitä että pulju panostaa tällä hetkellä paikkatiedon käyttämiseen aika paljon, että niiden täytyy olla melkoinen myyntivaltti kun arvioidaan ihmisten kulutuskäyttäytymistä.

    Eli vaikkei ne loppukäyttää aina ilahduta, niin sillä datamassa on paljon käyttöä. Se lienee todellista Big Dataa.

    Toisaalta paikkatiedon hyödyntäminen lienee vasta alussa. Paikkatiedon ja aikajan yhdistäminen antaa aika mielenkiintoisia sovellusmahdollisuuksia. Jopa yksityishenkilöille.

    Kuhan pohdin, Kari…

    1. Kiitos kommentista! Olen kanssasi aivan samaa mieltä siitä, että valmistajia, mainostajia ynnä muita kiinnostaa kaikki mahdollinen tieto kuluttajien käyttäytymisestä ja mieltymyksistä. Heidän takiaanhan moiset ominaisuudet on toteutettu.

      Loppukäyttäjän kannalta tilanne on toinen. Facebookin elinehto on pitää käyttäjät palvelun piirissä ja siksi he joutuvat tasapainoilemaan loppukäyttäjän ja asiakkaan tarpeiden välillä. Jos Facebookin seinä jossakin vaiheessa on 80% automaattipostauksia ja vain 20% käyttäjän itsensä tuottamaa sisältöä uskon, että palvelun arvo keskimääräiselle käyttäjälle on laskenut rajusti.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Spämmin välttämiseksi: *