Työtä ei kannata tehdä helpoksi, eikä helppoa työtä kannata tehdä

Mitä haluaisit oikein kovasti tehdä? Enkä tarkoita olutkolpakon kumoamista tai töistä karkaamista. Vaan jotakin sellaista, josta olisit ylpeä. Yleensä moiset halut eivät ole kävelyretkiä lähipuistossa tai makaroonilaatikon laittamista. Tyypillisesti vastausten yhdistävä tekijä on, että se jokin on vaikeaa. Maratonin juokseminen vaatii pitkäjänteistä treeniä. Mount Everestille kiipeäminen on pitkä projekti, johon kuluu ajan ja energian lisäksi järkyttävä määrä rahaa. Kamalan hankalaa. Silti juuri ne vaikeat asiat ovat tekemisen arvoisia. Niistä tulee hyvä fiilis ja niillä kelpaa rehvastella.

Morning Runners
jacsonquerubin via Compfight

Tätä taustaa vasten tuntuu käsittämättömältä, että asioita yritetään työpaikoilla aina tehdä helpoksi. Eihän kukaan oikeastaan (ainakaan intohimoisesti) halua tehdä mitään helppoa! Kenties sen sijaan pitäisi korostaa kuinka vaikeita asiat ovat. Uuden asiakkaan hankkiminen on pirun hankalaa: se vaatii pitkäjänteistä työtä, useita neuvotteluita, sopimuksen vääntämistä ja ylipäätään asiakkaan suostuttelua luopumaan aimo tukusta rahaa. Puhumattakaan kaikista torjunnoista, joita joutuu kestämään ennen ensimmäisenkään asiakastapaamisen alkua.

Entä uuden tuotteen kehittäminen? Ensin pitää tunnistaa ketkä henkilöt voivat tarjota resursseja tai estää hankkeen. Sen jälkeen heidät pitää puhua puolelleen ja saada innostumaan ideasta. Pelkästään tämä vaihe vaatii idean hiomista uudestaan ja uudestaan. Kun hankkeen on saanut lobbattua siihen vaiheeseen, että sen saa toteuttaa, varsinainen työ vasta alkaa. Eikä työ suinkaan lopu ensimmäisen kehitysvaiheen jälkeen, sillä vasta kunnolla myyntiä kerännyt tuote voidaan todeta menestykseksi. Ennen sitä on turha rehvastella.

Nyt paanutunut pessimisti toteaa, että kirveen voi surutta nakata kaivoon. Eihän kukaan ole sellainen yli-ihminen, että kestäisi tuollaista retuutusta. Siinä palaisi vähintään perhe, terveys ja harrastukset. Uskallan olla päinvastaista mieltä. Jos keskimääräinen tietoduunari saisi sykkiä oikein olan takaa todella hankalasti saavutettavan tavoitteen eteen, hän palaisi töistä kotiin entistä energisempänä ja tyytyväisempänä.

Avainasemassa koko touhussa on tavoite. Uudelle myyjälle voi toki käydä tokaisemassa, että ”myys poika miljoonalla ennen kuunvaihdetta”. Siitä vain ei ole mitään hyötyä. Vaikeita asioita on kiva tehdä, kun a) tietää tarpeeksi tarkkaan mitä yrittää saada aikaiseksi ja b) tietää kutakuinkin kuinka tavoitteeseen pääsee. Parempi myyntitavoite voisi olla Koneen hankkiminen asiakkaaksi. Tai uudenlaisen tukiaseman kauppaaminen Elisalle. Tavoite on heti konkreettisempi. Kuin maratonin juokseminen tai Mount Everestille kipuaminen.

Tavoitteen pitäisi lisäksi olla merkittävä. Sellainen, jonka eteen pitää tehdä paljon töitä. Ja jonka tuloksilla on väliä. Jonkun elämän täytyy parantua merkittävästi tavoitteen täytyttyä. Jos yrittää tunkea monta tavoitetta samalle päivälle tai viikolle, ainoa vaikea aspekti tulee olemaan aikaraja. Merkittävää tavoitetta ei usein saavuta edes kuukaudessa. Toisaalta monen vuoden projektit voivat paisua liian isoiksi paloiksi haukata.

Eläköön vaikea, eli tekemisen arvoinen työ!

One Comments

Vastaa

Spämmin välttämiseksi: *