Puhujat vertailussa: Retoriikan #kesäkoulu

Vietin eilisen päivän Hämeenlinnassa, Retoriikan kesäkoulussa. Tapahtumassa puhutun ja kirjoitetun viestinnän ammattilaiset sivistivät meitä retoriikan saloilla.

Totesin autossa matkalla Hämeenlinnaan, että puhumisen ammattilaisten suurimmat opit eivät ole heidän esityksessään, vaan heidän esiintymisessään. Siksi heidän tapaansa esittää asiansa kannattaa seurata tarkkaan.

Päädyin improvisoimaan alla olevan taulukon vertaillakseni puhujien käyttämiä retorisia keinoja.

AM JT LJ AT TS JL KK JP
 Omakohtaiset kokemukset x x x x x x x
 Anekdootti tai vitsi  x x x x x x x
 Toistuva vitsi x
 Tarina tai narratiivi x x x x x x
 Selkeät pointit x x x x x
 Huumori x x x x x x x x
 Tilanne-improvisaatio x x x x x
 Case-esimerkit x x x x x x
 Osallistaminen x x x x x x
 Konkreettiset vinkit tai linkit x x x
 Jännitys (”kerron myöhemmin”) x
 Ristiriita x x x
 Vetoaminen auktoriteetteihin x x x x
 Havainnollistaminen x x x
 Yhteenveto lopussa x x x

Alkuperäinen paperitaulukko päätyi Twitteriin jo eilen. Jos taulukon nimikirjaimet eivät heti auenneet, niin tässä tilaisuuden puhujat järjestyksessä: Antti Mustakallio, Juhana Torkki, Lauri Järvilehto, Anssi Tuulenmäki, Timo Soini, Jussi Lähde, Katleena Kortesuo ja Jari Parantainen.

Joitakin huomioita vertailusta, eri puhujista ja keinoista:

  • Taulukko on paikan päällä improvisoitu. Siksi osa keinoista on osittain päällekäisiä (vedä siinä nyt sitten tarkka raja vitsimäisen anekdootin ja tarinan välille). Ruksit ovat mielivaltaisia ja taulukossa voi olla virheitä, sillä välillä tuijotin kaukaisuuteen ja unelmoin kylmästä oluesta.
  • Vertailun ensimmäisenä on Antti Mustakallio. Hän toimi tilaisuuden ”rehtorina”, eli piti lyhyen alustuksen ja spiikkasi puhujat sisään. Siksi hänen ruksinsa taulukossa eivät ole aivan vertailukelpoisia.
  • Timo Soini käytti yllättävän harvaa retorista keinoa verrattuna muihin puhujiin. Niitä, joita hän käytti, hän sitten käytti taitavasti. Herra vetosi esimerkiksi tunteisiin todella hyvin ja käytti ainoana hyväkseen selkeitä äänenpainon muutoksia.
  • Soinin kohdalla huomasi kuinka salin dynamiikka muuttui täysin, kun puhe ei perustunut niinkään puhujan substanssiosaamisen, vaanhänen  henkilöönsä ja asemaansa.
  • Huumorin toimiva ja paljon käytetty muoto oli itseironia.

Seminaari oli mielestäni tiedontäyteinen ja hyvin järjestetty. Safkakin oli hyvää! Erityispisteet menevät herra Mustakalliolle, joka tervehti ilmoittautumispisteessä äärimmäisen persoonallisesti:

Lienet herra Österlund? Tässä nimilappusi.

Pysäyttävää. Kuinka monta kertaa olet itse kävellyt sisään seminaariin, jossa nimilappuja jakava järjestäjä ja juontaja tunnistaa sinut ja lyö lippareen suoraan käteesi? Tuskin koskaan.

Suosittelen osallistumaan ensi vuonna, jos vaikuttaminen puhumalla ja kirjoittamalla kiinnostaa.

5 kommentti tähän julkaisuun: “Puhujat vertailussa: Retoriikan #kesäkoulu

  1. Kari Vahtolammi

    Seurasin vain aamupäivän esityksiä ja niiden rukseista olen aika samaa mieltä. Täytyy sanoa, että kaikki ne ketä seurasivat saivat herätettyä mielenkiinnon.

    Kari…

    Vastaa
  2. Paluuviite: Miten Retoriikan kesäkoulu sujui? | Retoriikan kesäkoulu

  3. Paluuviite: Pelkkiä sanoja vai silkkaa retoriikkaa | Sisältömarkkinointi - Markkinoi laadukkaalla sisällöllä

  4. Paluuviite: Retoriikan kesäkoulu 2013: piirrosmuistiinpanot | Pär Österlund

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Spämmin välttämiseksi: *