photo-1456255985051-dcbc4f615823

Pidä itsesi oppimiskykyisenä Shamrockin menetelmällä

Olemme kaikki tavanneet henkilön, jolla ei oikeasti ole kymmenen vuoden työkokemusta, vaan yhden vuoden työkokemus toistettuna kymmenen kertaa. Kyselin Twitterissä miksi kutsutaan henkilöä, joka on joskus ollut hyvä, mutta jonka asiantuntemus on auttamatta vanhentunut vuosien saatossa. Vastaus oli, ettei hyvää termiä ole, mutta ettei näitä ”vanhan liiton asiantuntijoita” haluta kovin herkästi palkata.

On tietysti helppo naureskella kaikista toivottomimmille tapauksille, jotka vain odottavat nurkan takana häämöttävää eläkettä. Juuri siksi on tärkeä tunnustaa, että tämä vanhan liiton syndrooma iskee meihin kaikkiin.

Pidän itseäni hyvin kehitysmyönteisenä ja opettelen jatkuvasti uutta. Siitä huolimatta minäkin olen monessa asiassa vanhan liiton asiantuntija. Olen joskus kirjoittanut koodia, mutta siinä osaamiseni on täysin vanhentunutta. Olen suunnittellut ison määrän nettisivuja, mutta siinäkin asiassa olen ruosteessa.

Kehittyminen ja oppiminen lähtevät siitä, että tunnustamme sen olevan mahdollista. Myönnämme, että voimme oppia asioista lisää. Sillä siitä hetkestä lähtien, kun alamme pitämään itseämme suurimpana asiantuntijana, alamme luisua kehityksen kelkasta.

Menetelmä: Etsi plussa, miinus ja yhtäsuuruus

Ryan Holiday kertoo kirjassaan Ego is the Enemy tarinan MMA-taistelija Frank Shamrockista. Hän käyttää plussan, miinuksen ja yhtäsuuren menetelmää pitääkseen itsensä oppimiskykyisenä. Mutta mitä nämä matemaattiset operaattorit tarkoittavat oppimisyhteydessä? Käytännössä ne meinaavat muita ihmisiin.

Plussa tarkoittaa henkilöä, joka on parempi kuin sinä tai minä jossakin tietyssä asiassa. Häneltä voimme siis oppia paremmaksi.

Kun tiedämme keneltä voimme oppia lisää, pysymme helpommin nöyränä. Tiedämme ja näemme, että kehitysvaraa on vielä.

Miinus taas viittaa henkilöön, joka osaa sinua tai minua vähemmän jostakin asiasta. Häntä voimme siis opettaa ja sitä kautta oppia itsekin paremmaksi.

Huomasin jo yläasteen fysiikan tunnilla, että opin itse asiat paljon paremmin, kun jouduin selittämään asioita vieressä istuvalle kaverille. Hänen kysymyksensä pakottivat minut perustelemaan ja ottamaan kantaa sellaisiin oletuksiin, joita en tiennyt tehneeni. Oman toiminnan pukeminen sanoiksi pistää meidät myös miettimään mitä oikeastaan teemme. Sitä kautta löydämme tapoja parantaa omaa suorituskykyä.

Kaiken kukkuraksi muiden auttamisesta tulee hyvä mieli niin itselle kuin apua saavalle henkilölle.

Yhtäsuuri puolestaan meinaa tietyn taidon osalta samantasoista tyyppiä. Hänen kanssaan voimme mitellä ja haastaa itseämme. Harjoittelu on parasta vertaisen kanssa.

Miltä minun versioni näyttävät?

Shamrockin konsepti tuntui niin mielenkiintoiselta, että sitä piti kokeilla. Koska minulla ei ole vahvasti tiettyyn tehtävänkuvaan sidottua ammatti-identiteettiä (tyyliin ”leipuri”, ”myyjä”), totesin, että on helpointa pilkkoa ongelma palasiksi.

Ensimmäiseksi piti siis miettiä mitkä taidot ovat relevantteja oman suorituskyvyn kannalta. Sitten siirryin miettimään ketkä henkilöt ovat kunkin aihealueen plussat, miinukset ja yhtäsuuret.

Käytännössä lopputuloksena oli tämän näköisiä taulukoita:

Aihe: Muutosjohtaminen (vai johtaminen muutostilanteessa?)

Plussa [henkilö tähän]
Miinus [henkilö tähän]
Yhtäsuuri [henkilö tähän]

Aihe: Päätöksen saaminen aikaiseksi kansainvälisessä organisaatiossa

Plussa [henkilö tähän]
Miinus [henkilö tähän]
Yhtäsuuri [henkilö tähän]

Ja niin eteenpäin.

Jo pelkästään aiheiden miettiminen oli haastava harjoitus. Mutta kaikista vaikeinta oli löytää sopivat henkilöt näihin eri rooleihin. Jotkut täyttyvät luonnollisesti oman organisaation sisältä, toisten osalta taas muualta verkoston kautta. Muutama lokero ammottaa edelleen tyhjänä ja kertoo osaltaan tarpeista täydentää keskustelukumppaneiden piiriä.

Miten tämän kanssa pääsee vauhtiin?

Shamrockin menetelmää kannattaa kokeilla, jos haluaa kehittyä vaikkapa myynnissä, front-end -kehityksessä tai tenniksessä. Siitä tuntuisi olevan erityisesti apua sellaisissa tilanteissa, joissa on itse yrittänyt parantaa suoritustaan vailla merkittäviä tuloksia. Silloin ulkopuolinen ärsyke yleensä toimii.

Käytännön askeleet:

  • Valitse itsellesi tärkein tai kolme tärkeintä suoritusta, joissa haluat kehittyä.
  • Listaa jokaisen osalta selvät plus-, miinus- ja yhtäsuuri-henkilöt.
  • Etsi tyhjiin kohtiin täydennystä omasta organisaatiosta, omasta verkostosta ja etenkin näiden ulkopuolelta.
  • Näytä listasi kaverille ja pyydä suosituksia (”Kenen nimi sinun mielestäsi pitäisi olla tässä?”)

 

Lue seuraavaksi mitä vinkkejä asiantuntijat antavat muutosta suunnitteleville ihmisille. Katso myös miksi kehityskeskustelu voi olla tavoitteiden kannalta haitallinen käytäntö.

Vastaa

Spämmin välttämiseksi: *