Kehityskeskustelu on tilaisuus jossa esimies vesittää tavoitteesi tietämättään

Keskustelitko pomosi kanssa tavoitteista edellisissä kehityskeskusteluissa? Luultavasti, sillä esimiehet yleensä haluavat käydä läpi edellisvuoden tavoitteet ja asettaa yhdessä uudet tavoitteet tulevalle vuodelle. Seurauksista huolimatta.

Tavoitteet ovat tavattoman tärkeitä muillekin.

Menestystä myyvät self-help gurut neuvovat asettamaan itselleen tavoitteita ja kertomaan näistä tavoitteista muille. Heidän oppiensa mukaan tavoitteista kertominen sitouttaa sinut tavoitteeseen – haluathan vaikuttaa johdonmukaiselta.

Tutkijoiden mukaan tavoitteistaan puhuminen voi olla paha virhe!

Tavoitteista puhuminen voi olla haitallista

PsyBlog kertoo Gollwitzerin, Sheeranin, Michalskin ja Siefertin tutkimuksesta, jossa tutkijat todistivat, että tavoitteestaan kertominen voi tietyissä tilanteissa heikentää sitoutumistasi tavoitteeseen.

Tutkijat järjestivät kolme erillistä koetta, jossa koehenkilöt tekivät töitä tavoitteensa eteen. Tavoitteita olivat mm. opiskelu, työnhaku ja etenemismahdollisuuksiin tarttuminen.

Kaikissa kolmessa kokeessa ne henkilöt, jotka eivät kertoneet tavoitteistaan, tekivät kovemmin töitä tavoitteensa saavuttamiseksi. Tavoitteistaan puhuneet koehenkilöt jäivät auttamatta kakkosiksi.

Tuloksista hämmentyneet tutkijat tekivät neljännen kokeen selittääkseen ilmiön. Suorituskykyeron selitti se, että tavoitteistaan puhuneet koehenkilöt tunsivat jo saavuttaneensa jotakin pelkällä tavoitteistaan kertomisella. Heistä tuntui, että he olivat jo ottaneet ensiaskeleet kohti lopullista päämääräänsä.

Toisen ryhmän koehenkilöt eivät tunteneet edistyneensä, koska he pitivät tavoitteen visusti omana tietonaan. Niinpä he tekivät enemmän töitä asiansa eteen.

Etenemisen tunne auttaa tietyissä tilanteissa

Tosin tästäkään ei voi vetää lopullisia johtopäätöksiä, sillä joskus näennäinen eteneminen saa ihmiset tekemään enemmän töitä. Journal of Marketing Researchissa julkaistussa tutkimuksessa Columbian yliopiston tutkijat vertailivat ihmisten ostotottumuksia kahviloissa.

Tutkittavassa kahvilassa annettiin asiakkaille kymmenen kahvin leimakortteja. Kun asiakas oli kerännyt kortin täyteen leimoja, hän sai ilmaisen kahvin. Tutkijat muuttivat leimakortteja näennäisellä tavalla.

Uusissa leimakorteissa oli kaksitoista leimattavaa ruutua, mutta kahdessa oli valmiiksi leima.

Uudet leimakortit vaativat siis yhtä monta kahvikauppaa ilmaisen kahvin eteen kuin vanhat kymmenen leiman kortit.

Tästä huolimatta kahdentoista leiman kortin saaneet asiakkaat ostivat vaadittavat kymmenen kahvikupposta kymmenen leiman kortin saaneita asiakkaita nopeammin.

Tutkijoiden mukaan kyseessä oli edistymisilluusio, eli asiakkaat saatiin näennäisillä konsteilla tuntemaan, että he olisivat olleet lähempänä tavoitettaan kuin mitä he todellisuudessa olivat.

Lopuksi pari sanaa rahasta

Vaikka tutkimustulokset saattavat vaikuttaa ristiriitaisilta, ne eivät välttämättä ole sitä. Verrataan tilannetta esimerkiksi rahapalkintoon.

Tutkijoiden mukaan bonus parantaa työtehoa tehokkaasti niin pitkään, kun työtehtävä on luonteeltaan helppo. Kun työtehtävä vaatii hiemankaan enemmän päänkäyttöä, bonus tuhoaa tulokset.*

Muista ensi kehityskeskusteluissa tarkkailla pomosi käytöstä. Jos hän haluaa sinun kertovan tavoitteistasi ja kaupan päälle ehdottaa bonuksia, tiedät mistä on kyse. Esimiehesi haluaa varmistaa, ettet onnistu!

* Tarkempaa tietoa löydät mm. tästä hauskasti kuvitetusta videosta.

 

5 Comments

  • Jonas

    20.10.2011

    Olen kyllä itse sitä mieltä että tavoitteista keskusteleminen on ehdottoman hyvä asia. Mutta tiedänkin toisaalta olevani suorituskeskeinen ihminen ja tykkään muutenkin mitata omaa suoritustani ja etenemistäni työssäni. Kaikille tavoitteet eivät ehkä sovi.

    Totta kai tavoitteista voi keskustella huonolla tavalla. Esimies voi asettaa kohtuuttomia vaatimuksia tai tuijottaa pelkkiä numeroita kun työn laatuakin pitäisi arvioida. Henkilökohtaiset vahvuudet eivät välttämättä näy yrityksen asettamissa tavoitteissa ja silloin tavoitteista keskusteleminen voi masentaa.

    Mutta tavoitteet itsessään eivät ole huono asia. Monet työntekijät eivät näe omaa urapolkuaan ilman tavoitteita. Tavoitteet antavan ihmiselle konkreettisia keinoja itsensä kehittämiseen. Ilman selviä tavoitteita moni voi tuntea polkevansa paikoillaan vailla hajua siitä, miten itseään voisi kehittää tai miten työssä voisi edetä.

    Vai mitä olet mieltä?

    Reply
    • Pär Österlund

      21.10.2011

      Tavoitteet sinänsä ovat mielestäni hyviä, kannatettavia ja tärkeitä. Ellet tähtää mihinkään, kaikki jää sattuman varaan. Kirjoituksen tarkoituksena oli tuoda esiin tutkijoiden havaitsema mielenkiintoinen ilmiö: tavoitteista kertominen voi johtaa siihen, että teet vähemmän töitä tavoitteidesi eteen.

      On hyvä huomata ja muistaa ero henkilökohtaisten ja yhteisten tavoitteiden välillä. Henkilökohtaisia tavoitteita ovat ne, jotka asetat itse itsellesi ja joiden saavuttaminen vaikuttaa lähinnä sinuun. Muut tavoitteet ovat tavalla tai toisella yhteisiä tavoitteita (tai työnantajasi tavoitteita).

      Tavoitteista keskusteleminen on hyvin monisyinen juttu. Olen itse kokeillut tavoitteiden julistamista, tavoitteista keskustelemista ja tavoitteiden asettamista vain itselleni keskustelematta niistä kenenkään kanssa. Kun kyseessä ovat henkilökohtaiset tavoitteet olen sitä mieltä, että referoimassani tutkimuksessa on jotakin perää. ”Salatavoitteet” pysyvät parhaiten ja kirkkaampina mielessä.

      Yhteisiä tavoitteita taaseen on järjetöntä yrittää jemmata, sillä – noh – nehän ovat yhteisiä!

      Reply
  • ari tikka

    20.1.2012

    Moi,

    olisikohan kyseessä samansukuinen ilmiö kuin se, että palkitseminen heikentää kognitiota vaativaa suoirtusta. Tästä on Dan Pinkin legendaarinen animaatio http://www.youtube.com/watch?v=u6XAPnuFjJc

    Itse olen ajatellut, että kysymys on auktoriteettiasemasta ja vallankäytöstä. Ihminen tyypillisesti reagoi vallankäytön kohteena olemiseen siten, että mielen estomekanismi aktivoituu. Huomio kiinnittyy uhkiin, kielteiset tunteet ovat etualalla ja käyttäytyminen on tilanteen sanelemaa. Havaitseiminen tapahtuu systemaattisesti tunnetulla tavalla (esim. mittareiden ja normien mukaan). http://ist-socrates.berkeley.edu/~keltner/publications/keltner.power.psychreview.2003.pdf

    Tietenkin tällainen reaktio heikentää itsenäistä ja luovaa työskentelyä.

    Kun esimies asettuu auktoriteetin asemaan määräämällä mittarit ja palkinnon, se luo tällaista alistuvaa käyttäytymistä, enemmän tai vähemmän. Myöskin toisilla on enemmän taipumuksia alistuvaan käytökseen, ehkä he hakeutuvat ”alaisiksi”.

    Tämä siis tapahtuu myös kun paljastan itselleni tärkeät tavoitteet, ja asetan toisen auktoriteetiksi seuraamaan niitä.

    Ari

    Reply
  • Pingback: Viimeinen blogikirjoitus muutoksesta, joka sinun tarvitsee lukea - Pär Österlund

  • Pingback: Pidä itsesi oppimiskykyisenä Shamrockin menetelmällä - Pär Österlund

Vastaa

Spämmin välttämiseksi: *