Browse Category: Yleinen

photo-1428591850870-56971c19c3d9

Viimeinen blogikirjoitus muutoksesta, joka sinun tarvitsee lukea

Tapojen muuttaminen on vaikeaa, siitä olemme kaikki yhtä mieltä. Asiantuntijoiden mukaan tapojen muuttaminen pelkän tahdonvoiman avulla on tuhoon tuomittu yritys. Se ei toimi, koskaan. Muutos onnistuu, kun sen tekee helpoksi esimerkiksi säätämällä olosuhteet muutosta tukeviksi ja pilkkomalla muutoksen tarpeeksi pieniin osiin.

Kovan luokan asiantuntijat, kuten professorit ja palkitut toimittajat, ovat käyttäneet tuhansia tunteja onnistuneen muutoksen tutkimiseen. Tässä blogikirjoituksessa summaan heidän löydöksiään.

Aloita muutos pienestä

Veljekset Chip ja Dan Heath kirjoittavat kirjassaan Switch – How to Change when Change is Hard, että muutos kannattaa pilkkoa pieniin palasiin. Iso muutos on mörkö, joka pelottaa. Pieniin paloihin pilkottuna muutosprosessin voi aloittaa, vaikkei olekaan valmis harppaamaan kerralla maaliin.

Tarkastellaan esimerkkinä hampaiden lankaamista. Jos joku, vaikka sinä, haluaa ottaa tavaksi käyttää joka ilta hammaslankaa, hän voi aloittaa lankaamalla vain etuhampaiden välin. Hiljalleen etuhampaiden välin lankaaminen sujuu kuin itsestään ja huomaamatta henkilö päätyy lankaamaan muutaman hampaan lisää. Ajan kuluessa rutiini laajenee kuin itsestään koko kidan laajuiseksi.

Palataan vielä Heathien kirjaan. Muutoksen pilkkomisen lisäksi he kehottavat suunnittelemaan seuraavat askeleet, ei vain sitä ensimmäistä. Onhan kovin intuitiivista, että asioita tulee helpommin tehtyä, jos tietää, mitä pitäisi tehdä.

Sido uusi tapa valmiiseen rutiiniin

Charles Duhigg kirjoittaa kirjassaan The Power of Habit kuinka tavat koostuvat kolmivaiheisesta prosessista. Vaiheet ovat nimeltään cue, routine ja reward, eli merkki, tapa ja palkinto.

Merkki on ikään kuin lähtölaukaus tietylle tavalle. Tupakoijat tuntevat ilmiön hyvin, sillä nikotiinintarve on kovimmillaan esimerkiksi ruoan jälkeen, tauolla tai kahvikuppi kädessä. Nämä ovat kaikki merkkejä, jotka kertovat aivoille, että nyt olisi tarkoitus käynnistää tupakointina tunnettu tapa.

Uuden tavan aloittamisen kannalta on helpompaa sitoa uusi tapa olemassa olevaan tapaan, joka toimii jo automatiikalla. Meillä kaikilla on tusinoittain tapoja, jotka toistuvat joka päivä. Minä esimerkiksi pesen hampaat, käyn suihkussa, syön aamiaista, lähden kotoa, istun autoon, ajan töihin, käyn lounaalla, palaan kotiin ja niin pois päin.

Tuttuun rutiiniin turvautumisen tehon tuntee jokainen, joka on joutunut syömään lääkekuurin. Jos pillereitä popsii säntillisesti vaikkapa ruokailun yhteydessä, ne tulee otettua ajallaan. Jos taas suunnittelee ottavansa lääkkeen vaikkapa ”illalla”, unohduksen riski moninkertaistuu.

Olen itse kokeillut tätä esimerkiksi liittämällä venyttelyn aamurutiiniin koiran ulkoiluttamisen ja suihkussakäynnin väliin. Ja meditoimalla pysäköidyssä autossa, kun olen ajanut koslan kotona talliin työpäivän jälkeen.

Duhiggin havaintoihin viitaten rutiinin sitominen johonkin olemassa olevaan tapaan tarkoittaa, että cue, merkki, ilmestyy varmasti joka päivä suurin piirtein samaan aikaan. Tämä on köyhän miehen versio henkilökohtaisesta valmentajasta, joka muistuttaa tappavan tasaisesti uudesta tavasta.

Seuraamalla Duhiggin kolmivaiheista prosessia pitää muistaa myös palkinto. Sen avulla merkin teho kasvaa.

Julista tavoitteesi maailmalle

Tunteet ovat tietoa voimakkaampi motivaattori. En tiedä keneltä sananlasku on peräisin, mutta amerikkalaiset ovat todenneet, että ”if information was all we needed, we’d all be billionaires with perfect abs”. Vapaasti käännettynä sananlasku meinaa, että mikäli pelkkä tieto riittäisi, olisimme kaikki täydellisin pyykkilautavatsoin varustettuja miljardöörejä.

Häpeä ja pelko kuuluvat tunteista vahvimpiin. Roy Baumeister ja John Tierney kirjoittavat kirjassaan Willpower, että julistamalla tavoitteensa maailmalle, siihen liittyy heti häpeän pelko. Jos olemme kertoneet aikeestamme, koemme häpeää, ellemme pääsekään siihen. Tosin tästäkin vinkistä löytyy ristiriitaista tietoa, kuten olen aiemmin kirjoittanut.

Aseta itsesi edesvastuuseen kumppanin avulla

Yllä mainittu Baumeister on tutkinut myös kenelle tavoitteestaan kannattaa kertoa. Hänen näkemyksensä on, että puoliso on paras henkilö tehtävään. Ilmeisesti intiimi suhde tekee paljastetusta tavoitteesta normaalia herkemmän asian.

Tavoissaan ja tavoitteissaan pysyvät henkilöt ovat soveltaneet tätä tietoa pitkään. Eräs Facebookin aikaisista työntekijöistä ja sittemmin mainetta yrittäjänä niittänyt herra on kertonut blogissaan omasta tavastaan asettaa itsensä edesvastuuseen. Noah Kagan kertoo, että hänellä on ”accountability buddy” nimeltä Adam.

Joka sunnuntai Kagan kirjoittaa Adamille sähköpostin ja kertoo mitä suunnitelmistaan on toteuttanut. Näin hänellä on joku, joka seuraa säännöllisesti hänen tekemisiään ja pelkkä sähköpostin kirjoittaminen tarkoittaa, että Kagan joutuu kohtaamaan mahdolliset lipsahdukset menneistä lupauksista. Suosittelen kokeilemaan!

Katso mikä erottaa menestyjät luovuttajista

Heathin veljekset toteavat Switchissä, että joku menestyy aina. Silloin kannattaa katsoa mitä menestyjät tekevät eri tavalla kuin muut. Heiltä voi oppia mikä toimii ja varastaa opit omaan käyttöön. Konseptista puhutaan kirjassa sanoilla ”follow the bright spots”, eli seuraa valopilkkuja.

Tietokirjailija ja yrittäjä Tim Ferris on kertonut omakohtaisen esimerkin tämän taktiikan (päinvastaisesta) käytöstä. Hän kertoi ottaneensa yhteyttä parin-kolmen jakson jälkeen lopettaneiden podcastien pitäjiin kysyäkseen miksi he lopettivat. Ylivoimaisesti yleisin vastaus oli ollut, että editointi kävi liian työlääksi.

Selvitystyöstään viisastuneena Ferris päätti minimoida omaan podcast-konseptiinsa liittyvät editointityöt. Kikka toimi ilmeisen hyvin, sillä herra paukuttaa tasaiseen tahtiin jaksoa jakson perään eetteriin.

Oman kokemukseni perusteella olen oppinut uskomaan, että tietyssä asiassa onnistuneet ihmiset tietävät parhaiten kuinka homma tehdään. Tätä voi kokeilla esimerkiksi kokeilemalla uutta urheilulajia muutaman kerran itsenäisesti ja sen jälkeen ammattivalmentajan ohjein. Ero on huikea.

Muista miksi olet leikkiin lähtenyt

Muutoksen tuoksinassa usko on välillä lujilla. Lenkillelähtö ei maita, kun takana on paskamainen päivä ja ulkona vihmoo vaakatasossa räntää. Vaikean hetken tullen kannattaa Baumeisterin mukaan muistella miksi leikkiin on alkujaan lähtenyt.

Kun muistelee kuinka tuskaisaa on juosta maraton liian vähällä treenillä tai miten suuri terveysvaikutus 10 kilon painonpudotuksella on, pienen arkisen tuskan sieto helpottuu.

Heathin veljekset kirjoittavat tästä termillä ”find the feeling”. He tietävät, ettei tieto riitä, joten he kannustavat löytämään sen tunteen, joka alun perin sai aikaan halun muuttua.

Katso eteenpäin ja kerää voitonmerkkejä

Baumeister on tutkimuksissaan tullut siihen tulokseen, että menneiden onnistumisten muistelu tekee ihmisen onnelliseksi. Tulevaan muutokseen se ei sen sijaan motivoi.

Itsensä palkitsemista ei sen sijaan kannata vierastaa. Voitonmerkkien kerääminen kanattaa. Ne auttavat pitämään yllä motivaatiota tiukan paikan tullen.

Keskeneräisen muutoksen miettimien puolestaan nostaa suorituskykyä ruokkimalla motivaatiota ja kunnianhimoa. Eteen katsomalla näkee mitä kaikkea on vielä saavuttamatta.

Kun tavoitteita asettaa, ne kannattaa asettaa lyhyelle aikavälille. 10 punnerrusta päivässä on parempi tavoite kuin 70 viikossa tai 300 kuukaudessa.

Aseta rahallinen panos

Tutkijoiden perustama nettisivusto Stickk.com auttaa ihmisiä pysymään tavoitteissaan. Palvelussa ihminen voi asettaa tavoitteen, asettaa sille rahallisen panoksen ja pyytää kaveriaan toimimaan erotuomarina ja päättämään, onko tavoitteen asettaja oikeasti pysynyt tavoitteessan vai ei.

Jos kaveri ei hyväksy suoritusta, tavoitteen asettaja menettää asettamansa rahallisen panoksen. Sen voi menettää esimerkiksi huonona pitämäänsä tarkoitusta edistävälle järjestölle.

Stickk-palveluun tehdyt tavoitteet toimivat parhaiten, kun rahallinen panos on iso ja tavoite vaatii kaverin vahvistuksen. Kympin panos ei siis tule vaikuttamaan hyvätuloisen motivaatioon. Puolikas kuukausipalkka sen sijaan kirpaisee kivasti ja auttaa vaikean paikan yli.

Aina rahalliset panokset eivät toimi. Baumeister kertoo kirjassaan esimerkin kirjakustantamosta, joka antaa kirjailijoille mahdollisuuden lyödä vetoa oman aikataulunsa puolesta. Käytännössä kirjailija siis itse sanelee vedon ehdot ja kaikkien ehtojen täyttyminen on hänestä itsestään kiinni.

Vinoutuneista ehdoista huolimatta talo voittaa 80% vedoista. Todennäköisyydet talon puolesta ovat niin kovat, että oman vedonlyöntipalvelun pystyttäminen näyttää kerrassaan loistavalta liikeidealta.

Tee selkeä rajanveto

Selkeät rajat helpottavat muutosta. Duhigg kirjoittaa kirjassaan Smarter, Faster, Better, että selkeät rajat tekevät lupausten pitämisestä helpompaa.

Esimerkiksi alkoholin käytön vähentäminen on epämääräinen tavoite. Voinko juoda lasin viiniä tänään, jos en juo mitään huomenna? Rajat hämärtyvät ja toisen viinilasin ottaminen kääntyy nopeasti kielletystä sallituksi. Selkeä raja viiniesimerkin suhteen olisi olla juomatta tilkkaakaan maanantaista torstaihin.

Otetaan muutama esimerkki lisää:

Epämääräinen: syö terveellisemmin.
Selkeä: syö kasvisruokaa viitenä päivänä viikossa.

Epämääräinen: kuntoile enemmän.
Selkeä: juokse 10 kilometriä viikossa.

Epämääräinen: opiskele.
Selkeä: lue yksi kirja joka kuukausi.

Epämääräinen: vähennä nettiostokisa.
Selkeä: älä osta netistä mitään ennen juhannusta.

Haasta muita mukaan

Tutkimuksissaan Baumeister on huomannut, että tupakoinnin lopettaminen on huomattavasti yleisempää silloin, kun puoliso, ystävä tai kollega lopettaa samaan aikaan. Vertaistuki ja/tai vertaispaine toimii. Sitäpaitsi läheiset eivät jatkuvasti houkuttele pahoille teille.

Heathin veljekset ovat niin ikään huomanneet ryhmän voiman muutoksentekijänä. He kehottavatkin innostamaan laumaa, ”rally the heard”, osallistumaan muutokseen.

Olemme varmasti kaikki kokeneet tämän ilmiön joskus. Kaverin kanssa on helpompi juosta lenkki väsyneenä loppuun. Yksin ei saisi aikaiseksi lähteä kuntosalille, mutta kun kaverin kanssa jo sovittiin, niin ei kehtaa olla menemättäkään.

Afrikkalaiset ovat ilmaisseet säännön sananlaskun muotoon: jos haluat olla nopea, lähde yksin – jos haluat päästä pitkälle, lähtekää yhdessä. Muutos on kestävyyslaji, sillä hieman lähteestä riippuen uuden tavan muodostuminen kestää 30, 60 tai 90 päivää. Eli paljon pidempään kuin mihin hetkellisellä innostuksella pääsee.

Säädä olosuhteet kohdilleen

Kuten alussa totesin, tahdonvoima on muutoksen edessä täysin riittämätön väline. Siksi kannattaa pyrkiä tekemään onnistuminen itselleen mahdollisimman helpoksi.

Baumeister kertoo, että muutoksen edellä kannattaa asettaa itsensä onnistumaan, ”set yourself up for success”.

Heathin veljekset puolestaan neuvovat meitä säätämään ympäristöämme, ”tweak the environment”. Keino toimii, koska olemme laiskoja. Jos se mitä haluamme on helpoin vaihtoehto, se tulee valittua. Vaihtoehtojen suhteellista helppoutta voi säätää joko helpottamalla yhtä vaihtoehtoa tai hankaloittamalla muita.

Ferris puolestaan puhuu helppoudesta. Hän kysyy itseltään, miltä asiat näyttäisivät, jos ne olisivat helppoja. Salaatin syöminen on helppoa, jos salaatti löytyy valmiina jääkaapista, mutta pizzaa pitäisi erikseen lähteä hakemaan kaupasta. Lenkille lähtö on helppoa, kun tietää mitä reittiä aikoo juosta ja juoksukamat odottavat valmiina ovella. Podcastin teko on helppoa, kun sitä ei tarvitse editoida tuntikaupalla.

Olosuhteiden muuttaminen omalle tavoitteelle otollisiksi on yhtenäisimmin toistuva vinkki. Siitä puhuvat ja kirjoittavat lähestulkoon kaikki muutosta ja tavanmuodostusta tutkivat asiantuntijat. He eivät voi kaikki olla väärässä. Otetaan siis opiksi ja tehdään parhaamme, jotta kaikki olosuhteet tuuppaisivat meidät hankalan hetken tullen oikeaan suuntaan.

Yhteenveto

Tutkijoiden ja tutkijoita haastattelevien toimittajien vinkit onnistuneeseen muutokseen ovat:

  1. Aloita pienestä
  2. Sido uusi tapa valmiiseen rutiiniin
  3. Julista tavoitteesi maailmalle
  4. Aseta itsesi edesvastuuseen kumppanin avulla
  5. Katso mikä erottaa menestyjät luovuttajista
  6. Muista miksi olet leikkiin lähtenyt
  7. Katso eteenpäin ja kerää voitonmerkkejä
  8. Aseta rahallinen panos
  9. Tee selkeä rajanveto
  10. Haasta muita mukaan
  11. Säädä olosuhteet kohdilleen

Poimi näistä eväät vauhdittamaan omaa tapamuutostasi. Kaikkia tuskin voi soveltaa kerralla, mutta muista: olosuhteet pesevät tahdonvoiman kerta toisensa jälkeen. Panosta siis muutoksen helpottamiseen.

Jos pidit tästä kirjoituksesta, suosittelen lukemaan seuraavaksi kuinka voit parantaa työtyytyväisyyttäsi reilusti muuttamalla tapaasi asettaa tavoitteita

Kuva: Bethany Legg / Unsplash.

Kuva: Greg Westfall, Flickr

Kokeilu ei voi johtaa väärään lopputulokseen

Kokeilukulttuuri on trendisana. Sitä viljellään niin startupeissa, korporaatioissa kuin valtiohallinnossakin.

Mitä kokeileminen oikein on?

Kokeileminen meinaa mielestäni, että tehdään jotakin nähdäkseen millaiseen lopputulokseen se johtaa.

Määritelmällisesti kokeileminen siis sisältää oleellisen riskin. Eli kokeilu tehdään, koska ei osata etukäteen arvioida millaiseen lopputulokseen se johtaa.

Silti edelleen monesti pidetään epäonnistumisena, jos kokeilu ei johda toivottuun lopputulokseen.

Kokeilu voi olla esimerkiksi sitä, että kaataa kahvin sekaan maidon sijaan kermaa ja arvioi aistinvaraisesti onko kahvi kermalla paremman vai huonomman makuista. En usko, että kukaan jaksaisi pitää epäonnistumisena, jos he toteaisivat pitävänsä maitokahvista enemmän.

Puhuin taannoin hyvin modernisti ajattelevan digimarkkinoijan kanssa. Hänen kommenttinsa teki vaikutuksen:

”Olemme päässeet asiakkaan kanssa sille tasolle, ettei kokeilujen ole enää pakko onnistua. Nykyisin he eivät hermostu, jos jotakin päätetään kokeilla, eikä se toimikaan.”

Tämä kommentti kiteyttää hyvin monen suhtautumisen kokeiluihin. Ne ovat toivottavia, kunhan ne todetaan toimiviksi. Harmi vain, että tämä vie pohjan koko kokeilun logiikalta.

Kuva: Greg Westfall, Flickr

Kauhun tasapaino: uusi opas toimittajariskeistä

Kauhun tasapainoKirjoitimme kollegani Johanna Suomelan kanssa oppaan toimittajariskeistä nimeltä Kauhun tasapaino – tarinoita ja haastatteluja toimittajariskeistä.

Kauhun tasapaino -opas on kirjoitettu yritysten hankintojen parissa suoraan ja epäsuoraan työskenteleville, kuten tulosvastuullisille johtajille, jotka haluavat saada suurempia lukuja viimeisen viivan alapuolelle.

Opas toimii erinomaisena apuvälineenä myös sellaisille ostajille, jotka tekevät ostamista oman toimensa ohella ja haluavat saada tekemiseensä enemmän ryhtiä ja järjestelmällisyyttä. Hankinnan ammattilaisille opas toimii sisäisen myyntityön välineenä, jonka avulla voi selittää kollegoilleen miksi ostaminen on tärkeä toiminto.

Tilaa oma kopiosi osoitteesta www.bisnode.fi.

Oodi kohtuuttomuudelle

Kuvalähde: Wikipedia (puhekupla lisätty myöhemmin)
Kuvalähde: Wikipedia (puhekupla lisätty myöhemmin)

Rakastan kohtuuttomuutta. On kaunista katsottavaa, kun ihmiset menevät kohtuuttomuuksiin.

Demokratia, poliisi, vesivessa, radio, auto ja internet ovat kaikki kohtuuttomien ihmisten aikaansaannoksia. Aikanaan vallan jakaminen fyysisen voiman perusteella oli kohtuullista, kuten myös ulostaminen kylmässä ja pimeässä kymmenien metrien päässä kotoa. Kohtuuttomat vaativat vaihtoehtoja ja tekivät niistä totta.

Kohtuullisuus on tyytymistä siihen, mikä on tällä hetkellä normaalia. Kohtuullisuus on riskitöntä, eikä kohtuudesta tarvitse kantaa vastuuta. Kohtuus on turvallista. Pelkällä kohtuudella asiat eivät kuitenkaan kehity.

Kannustetaan siis kaikkia kohtuuttomuuteen, jotta yhteiskuntamme kehittyisi edelleen.

 

Kirjastonhoitajasta strippariksi

Viiden minuutin kävelymatka metsän halki ja hiekkakentän toisella puolella näkyi yksikerroksinen, punainen talo. Sisällä tuoksahti tunkkaiselta, mutta turvalliselta. Pikkupojan mielestä erinomaisen kiipeilykallion päällä sijainnut Matinkylän kirjasto palveli minua erinomaisesti monta vuotta. Asiakkuuteni alkoi vuosikausia ennen kuin osasin edes lukea ja jatkui, kunnes tarve kirjaston palveluille pikkuhiljaa hiipui, pitkälti kiitos internetin*.

Matinkylän vanha kirjasto, kuva on ruutukaappaus Googlen karttapalvelun Street View -toiminnosta.
Matinkylän vanha kirjasto, kuva on ruutukaappaus Googlen karttapalvelun Street View -toiminnosta.

Olen jo toista vuosikymmentä ollut huono kirjaston käyttäjä, mutta kirjaston idean kannattaja. Mielestäni on erinomainen ajatus, että ihmiset voivat sivistää itseään maksutta. Sitten luin Helsingin Sanomien kirjoituksen Espoon kirjastoista. Niistä tehdään monitoimitiloja, jossa kokataan kasvisruokaa ja lainataan prinsessapukuja lapsille.

Vaikuttaa siltä, että kirjasto yrittää epätoivoisesti tehdä itsestään tarpeellisen. Tietokirjailija Jari Parantainen summasi tilanteen Twitterissä erinomaisesti:

Jos kirjaston alkuperäinen ajatus oli varmistaa, että ihmiset voivat lukea sivistäkseen ja viihdyttääkseen itseään ilmaiseksi, niin internet teki vanhanmallisesta kirjastosta melkoisen turhakkeen. Mihin tarvitaan rakennusta, jossa säilytetään paperille painettua tekstiä, kun  samankaltaista sisältöä on verkko pullollaan?

Sivistysaatteen mukainen kirjasto olisi jo muuttunut digitaaliseksi sen sijaan, että yrittäisi epätoivoisesti perustella kuinka tarpeellisia yhteiset touhutilat ovat. Vaikuttaa siltä, että kirjasto hävisi taistelun internetin kanssa ja päätti siksi ryhtyä kilpailemaan Työväenopiston kanssa. Ellei tämäkään taisto tuota tuloksia, taidetaan olla Parantaisen viitoittamalla tiellä. Kohta kirjastosta saa aamupuuron eurolla, aamukaljan kaupan päälle ja kaiken pöytään tarjoiltuna, top-less.

Kirjasto, pystyt parempaan!

*) Internet tarjosi helpomman, nopeamman ja kattavamman pääsyn tietoon ja tietokirjallisuuteen. Ikävä puoli kirjastokäyntien vähenemisessä on, että luen vähemmän kaunokirjallisuutta. Lukisin enemmän, jos suomenkielistä kaunokirjallisuutta saisi Kindlelle edes samaan hintaan kuin pokkarin paperiformaatissa. 

Konferenssi on mielen roskaruokaa

Viikko sitten istuin jättimäisen salin etuosassa, VIP-karsinassa. Salin täytti yli 3000 ihmistä. Asiantuntijoita, johtajia ja yrittäjiä ympäri Suomen, muutama naapurimaakin edustettuna. Lavalle puhumaan nousi toinen toistaan korkeammalle maailman kovimpien bisnesajattelijoiden listalla sijoittuneita nimiä. Heillä oli paljon tiukkaa asiaa ja yleisö otti viestin vastaan lähes hurmioituneena.

En osannut iloita hurmiosta. Ajatukseni olivat muualla. Näin mielessäni yleisössä istuvien johtajien paluun arkeen. Jack Welchin viestit epäformaalista ja oppivasta organisaatiosta tulisivat unohtumaan viimeistään silloin, kun seminaarissa inspiroitunut johtaja pääsee seuraavan kerran helpommalla vetoamalla byrokratiaan. Karu arki karsii turhat hömpötykset.

Continue Reading